Hirvenmetsästys Kärsämänkylän takamailla ennen digiaikoja
Kärsämänkylän erämaa-alueella hirvi oli erittäin harvinainen näky vielä viime sotien aikana. Tilanne oli toinen alueen itäpuolella Kestilässä, jossa jo tällöin hirvikanta oli ollut kohtullisen hyvä. Syyksi siihen on arveltu hirvien vaeltaminen sotaa pakoon itärajalta. Yksi Kärsämänkylän hirvenmetsästäjäveteraani kertoi nähneensä hirven ensimmäistä kertaa välirauhan aikana mennessään heinätyöpäivän päätteeksi Järvitalonjärvelle uimaan. Paikka oli kärrypolulla nykyisen Luhantien risteyksen ja Järvitalonjärven puolivälissä. Hän ei tunnistanut eläintä ja siksi juoksikin samantien takaisin kotiinsa kysymään isältään, mikä eläin on kyseessä! Hirvikanta voimistui vähitellen näissäkin erämaissa ja kasvoi erityisen voimakkaasti 1970-luvulla. Tärkeä osansa siihen oli koko 1960-luvun ajan tasaisesti lisääntyneillä metsäojituksilla, jotka saivat aikaan parempia laidunmaita hirville.
Aikoinaan Haaraojanperän sydänmaa-alueet aina Venenevalle ja Tuulisuolle saakka olivat Rantsilan ja Kestilän maineikkaiden hirvimiesten pyyntialueita. Vanhimmat vielä elossa olevat erämiehet ovat kertoneet näistä pyynneistä monia, hauskojakin tarinoita. Erään kerran viime sotien jälkeen kaksi kuuluisaa Rantsilan hirvimiestä oli kävellyt iltahämärässä Pelson suunnalta kotiinsa päin, jolloin edellä kulkenut oli havainnut hirven jäljet. Hän oli samantien ehdottanut, että pantaisiin juoksuksi. Takana tuleva urheilumies oli ottanut haasteen vastaan. Häntä ei silti huiputettu, vaan hänkin ehti havaita hirven jäljet. Hänkään ei kertonut kaverilleen havainnostaan! Kun toinen varhain aamulla palasi hirven jäljille, siellä oli jo tuttu mies jäljittämässä. Toisessa, pyyntialueita kuvaavassa tarinassa, vanha kuuluisa hirvimies oli Oulun lääninsairaalassa huonokuntoisena. Hoitajat olivat kertoneet omaisille ihmetelleensä miehen iloista ilmettä, kun hän viimeisillä voimillaan toisti Mäkrä-sanaa. Nykyisetkin vanhimmat hirvimiehet ovat saaneet kokea Viirinnevan koillispuolella olevien Mäkräjuontojen tarjoamat hienot metsästysalueet ja taianomaisen tunnelman. Ei ole ihme, että Viirinnevan seuduista on joskus käytetty nimitystä hirvimiesten El Dorado. Kärsämänkylän alueen enklaaviominaisuudesta johtuen myös monet Temmeksen, Lumijoen ja Limingan vanhimmat hirvimiehet ovat kokeneet alueen erämaapyynnin voimannuttavan vaikutuksen. Tietysti myös Tyrnävän hirvimiehet ovat metsästäneet rajanaapureina. Tärkeä asia on aina ollut hyvät välit rajanaapureiden kanssa.
Sota-ajan nähneet hirvimiehet olivat erityisen sitkeitä. Vielä muutamat Kärsämänkylällä metsästävät ovat aikoinaan osallistuneet heidän kanssaan hirvenpyynteihin, joissa aamulla siirryttiin passiin useinkin upottavien soiden ja rämeiden yli kävellen 5-10 kilometriä. Vielä 1960-luvulla syksyisin useimmiten hyvissä ajoin pakkanen teki hyvät pohjat soille. Tällöin liikkuminen oli vaivatonta. Tietysti erämaakämpillä yövyttiin, mikäli siihen oli mahdollisuus. Hirvenlihat kannettiin repussa tai olkapäällä autotien varteen. Kerrankin pyydettiin päivä hirviä Madelammen seudulla, mutta tulosta ei saatu. Oli lokakuun loppuaikoja ja sula maa. Iltapäivällä viiden maissa palattiin nevojen yli Rinteen taloon, jossa talon emäntä keitti pyyntiporukalle kahvit. Vanhoja hirvimiehiä kuvannee hyvin, kun porukan kokenein sanoi, että vanhat miehet juttelevat vielä vähän aikaa, mutta porukan nuorin voi lähteä jo ajamaan hirveä. Hän antoi tarkat ohjeet, miten 17-vuotias oppipoika kulkee Haaraojanperältä aina Porkka-Aaten sillalta Rantsilan suuntaan kulkevalle linjalle, jossa passitus odottaa. Reitin piti kulkea aluksi molemmin puolin Kärsämänojaa tietyistä kohdin oja ylittäen, sitten Purasimen- ja Järvitalonjärvien välistä uudelleen Kärsämänojan varteen ja lopuksi passilinjalle. Annettuja ohjeita olisi pitänyt noudattaa tarkoin. Ei auttanut selitys, että pimeä ehtii ennenkuin ajo on ajettu. Vanha mestari kertoi, etteihän tämä ole mitään. Hän sentään haki päiväseltään tilipussin Muhokselta sähkölinjaa pitkin hölkäten aamu- ja iltanavetointien välissä. Matkaa oli kertynyt yli 60 km! Näillä saatesanoilla ajomies lähti kuitekin matkaan. Kun hän saapui pimeässä passiketjuun, passimiehet olivat nuotion ääreen kokoontuneina sillan korvassa.
